Äitienpäiväviikonloppu oli tänä vuonna jo kuun alkupuolella. Siitä huolimatta pihalla kukkii ja vihertää.

Viime postauksen narsissit ovat auenneet. Kauniita! Odottelen, milloin mummilta muutamia vuosia sitten saamani kokokeltaiset aukeavat. Vai noinkohan sipulit ovat menneet parempiin suihin? 

Idänsinililja kukkii kauniisti - alla näkyy vielä haravoimattomia muistoja viime kesästä. 

Varjoyrtti en osaa kuin hämmästellä: se paljastui hangen altakin täysin vihreänä. Kaunis kontrasti valkoisen krookuksen kanssa! 

Kukintakausi on lyhyt. Samaan kuvaan mahtuu elinkaarensa eri vaiheissa olevia kasveja. 

 Kartanopionin punaiset tupsut lupailevat komeaa pionipuskaa. Muutamassa muussakin pionissa on tupsuja, mutta olen vähän huolissani toisen penkin pioneista - siellä ei näy mitään elämää vielä! Pitänee tarkastella asiaa lähempää tässä joku iltaa.

 Mutta kuka on tuonut kukkapenkkiini leskenlehtiä?

 Koivuissa vihertää jo! Tämä kuva on eiliseltä ja näyttää, että tänään vihertää vieläkin enemmän!

 Sunnuntain päiväkahvi korvattiin pirteällä mehulla. Mangojuustokakku oli taivallisen hyvää!

Siesta-aika.

Pian on se hetki, kun ulkona ei näy enää kuin pieniä muistoja lumesta. Ensimmäiset väriläiskät ovat ilmestyneet maisemaan, kun vaan katsoo oikein tarkasti. Leskenlehtiä on rinteillä, mutta myös kukkapenkistä löytyi jo jotain.

Ensimmäiset krookukset. Ei ole montaa päivää, kun tässä oli vielä lumikinos päällä. 

Nämä posliinihyasintin sipulit olen istuttanut tähän ihan silloin ensimmäisenä syksynä. Joka kevät ne jaksavat ilahduttaa muutaman päivän. 

Lumien alta paljastui myös vähemmän ihania yllätyksiä: ympäri pihamaata löytyy läjäpäin multakasoja ja reikiä varmasti ainakin sata ellei enemmänkin - yläkerran parvekkelta on vähän liian hyvät näkymät. 

Ruusupenkin juurikaan ei ole säästynyt - taitaapa tänäkin vuonna olla tarve suunnata taimikauppaan. 

Kevään ensimmäinen pörriäinen löysi tiensä ruukkuun istutettuun tete-narsissiin. Sain kokea jo hyttysen pistonkin, joten kesää kohti mennään ja kovaa. Perhosiakin näin jo useita! 

Kohta narsissit kukkivat myös penkissä.

~~~

Luin blogiani taaksepäin ja harmittelin, miten vähän olen viime kesältä laittanut asioita talteen. Muistan suunnitelleeni kaikenlaista, mutta en merkinnyt mitään ylös. Ehkä tänä kesänä voisin ainakin yrittää olla aktiivisempi tälläkin rintamalla! Aurinkoista vappuviikkoa itse kullekin! 

Tässä jo muutama viikko sitten kuvattua. Vasta nyt huomaan, että muutama lempiväreistäni hallitsee näissäkin kuvissa. 

Alppiruusu on kaunis jo nupullaan.

 

Ja varsinkin sittten avautuneena.

 

Tästä lajikkeesta pidän, koska kukissa on hauskat kuviot. Pitää kaivella arkistoja, jos vaikka löytäisin lajin nimen.

 

Kartanopionipuskasta on tullut valtava.

 

Kaikessa yksinkertaisuudessaan kasvi on upea alkukesän kukkija!

 

Särkynytsydän on mielenkiintoinen.Tosin talvi on tehnyt tähänkin tepposensa ja puska on huomattavasti edellisvuotta pienempi.

 

Ensimmäinen kärhö kukkii

 

Patjarikon helmet

 

Uskollinen sammalleimu viihtyy pienessä rinteessä paremmin kuin kallion päällä.

 

Yhtenä aamuna tapasin tällaisen otuksen syömästä rikkaruohoja. Voisikohan niitä vuokrata jostain syömään pelkkiä rikkaruohoja? Kaveri oli kuitenkin pikkuruinen ja puputti menemään pitkän tovin. Herkkähermoisille todettakoon, että ko. penkki on kyllä nyt siivottu eikä rikkaruohoja ole enää viidakoksi asti (tuolla ;).

Kävin äsken kastelemassa ruukkukasvit ja ihastelemassa yhden pionin jättikukkia. Ehkäpä ehdin kuvata sitä vielä ennen kuin sade piiskaa kukat. Tai ehkäpä haen ne sisälle maljakkoon - enemmän niistä on täällä iloa kuin ulkona piiskattuna.

Hyvää Juhannusta kaikille!

Kesä yllätti puutarhurin. Tuntuu, että pihan siivoustyötkin roikkuivat pitkään, kun siivosin kukkapenkeistä kuolleita lehtiä pois lähes 30 asteen helteellä. Toista viikkoa jatkunut helle on aiheuttanut sen, että kaikki tuntuu kukkivan tosi nopeasti. Sirotuomipihlaja oli toissapäivänä vielä nupuillaan, eilen kukki ja tänä aamuna jo kukinta näytti melkein menneen ohi! Luonnolla tuntuu olevan kiire jonnekin, saapa nähdä minne.

Ja tässä jo perinteeksi muodostunut kevätkuva eli apostolinmiekan kukka.  Tänä vuonna ensimmäinen kukka aukesi 15.5. Kun kaivelen vanhoja bloggauksia, niin tämä on myöhäisin ajankohta ensimmäisen kukan aukeamiselle! Odottelen vielä kahden muun nupun aukeavan eli viimeistään ensi keväänä on taas uusia poikasia istutettavaksi.

Näin pitkään uinunut blogini sai siis jatkoa. Ehkäpä bloggaan vielä toisenkin kerran tänä kesänä! :)

Muistatteko muutaman vuoden takaisen kuvan hostapenkistämme?

Tämä kuva on otettu heinäkuussa 2007.

Tämän päivän tilanne on seuraava:

Kuva on otettu toisesta suunnasta kuin edellinen. Katetta ei juurikaan näy. Taimia on jaettu jo usealle henkilölle, mutta hostat aina vaan rehottaa.

Ja vielä bonuskuva: Päärynäpuuhun taitaa tulla tänä vuonna ensimmäiset pikkuiset päärynät!